KAPUSTARINTA (Pluvialis apricaria) VÄRRIÖN LUONNONPUISTOSSA

Kapustarinta on Värriötunturien varpuja kasvavien lakimaiden yleisin kahlaaja, ja sen vieno varoitusääni on kesäisin tunturinummen tyypillisimpiä ääniä. Sen voi tavata myös koivuvyöhykkeen yläosassa ja luonnonpuiston karuilla avosoilla ja rimmillä.

Kapustarinta Värriössä 3.6.2006 Kapustarinnan tunturinummea, Värriö I, 3.6.2006.

Kapustarinta (Pluvialis apricaria, engl. European golden plover, ruots. ljungpipare) pesii tuntureilla, tundralla, ja mereisillä nummilla Islannista ja Brittein saarilta Siperian luoteisosiin. Suomessa kapustarinta pesii toisaalta koko Metsä- ja Tunturi-Lapissa, toisaalta maan keskiosien, erityisesti Suomenselän karuilla soilla. Suomen kapustarintojen määrä on välillä 40 000 €“ 80 000 paria.

Kapustarinta on yleinen myös Finnmarkin alueella Norjassa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä. Lapin luonnonpuistossa oli vuoteen 1991 mennessä 648 havaittua lintua, 2 pesintää ja 2 poikuehavaintoa.

Havaintohistoria Itä-Lapissa. 1900-luvun alussa kapustarinta oli Itä-Lapissa varsin vähälukuinen. Enwald tapasi lajin lähellä Tenniöjokea 13.7.1882. Finnilä näki 6 muutolla olevaa lintua Sallajärvellä 29.5.1914. Sodankylässä tapaamiskertoja oli vuonna 1913 kolme ja Forsius oli tavannut lajin Nuorttijoella. Merikallio ei tavannut lajia Oulangan alueella, mutta laji oli kansalle läpimuuttavana tuttu. P. Suomalainen ei havainnut lajia Oulangan alueella vuosina 1935 ja 1937, eivätkä sitä liioin tehneet Lumiala ja H. Suomalainen vuonna 1938.

Kapustarinnan runsastuminen lienee alkanut 1950-luvulle tultaessa, sillä P. Linkola piti sitä melko yleisenä Pohjois-Sallan ylämaissa vuonna 1957, sekä laaksojen soilla (1 pesälöytö) että tuntureilta, ja myös Savukoskelta löydettiin yksi pesäpaikka. Merikallion (1958) havaintojen perusteella laji oli harvalukuinen vielä Metsä-Lapissa (10 paria / 100 km²), mutta se puuttui Peräpohjolasta.

Nykyesiintyminen Itä-Lapissa. Kapustarinta on melko runsaslukuinen, joskin alueen eteläosissa kanta on selvästi muuta aluetta harvalukuisempi. Esimerkiksi R. Ruuhijärvi työryhmineen ei tavannut lajia Kairanaavan lintulaskennoissa vuonna 1972, ja yhteensäkin he havaitsivat lajin vain kaksi kertaa. Pessa ym. (1995) ilmoittivat Vuotoksen alueen kannaksi 30 paria. Pohjoisempana, Värriötunturin ja Saariselän välillä vuonna 1971 tiheydeksi maabiotoopeilla saatiin noin 30 paria/100 km² (Saari 1973). Oulangan alueella kapustarinta ei sattunut vuoden 1995 laskentareiteille, sen sijaan Urho Kekkosen kansallispuistossa tiheys oli 60 paria/100 km² (koko puistossa on 1 500€“2 300 paria).

Kanta Värriön luonnonpuistossa. Alueella, erityisesti Värriötuntureiden lakinummilla tavataan kapustarintoja vuosittain. Vuoden 1998 lintuatlaksen (Väisänen ym.) mukaan Itä-Lapin pohjoisosissa (jonka ytimessä Värriön luonnonpuisto on) kuuluvat yhdessä Saariselän kanssa kapustarinnan tiheimmin asuttamaan vyöhykkeeseen. Tiheys on haarukassa 100 – 200 paria / 100 km². Tämän mukaan Värriön luonnonpuiston kapustarintakanta on välillä 125 – 250 paria. Tämä voi olla yläarvio, koska Värriön luonnonpuistosta puuttuvat kapustarinnalle kelpaavat, muualla Itä-Lapin talousmetsissä olevat verraten yleiset hakkuuaukeat.

Pesintä Värriön luonnonpuistossa. Vuosina 1968€“1997 pesiä on löydetty yhteensä 41 (joista kaksi Lokan altaalta). Pesyekoko oli keskimäärin 3,79 (n=24). Muninta alkoi välillä 22.5.€“23.6., ja sen mediaani on 30.5 (n=19). Pesät sijaitsivat tunturipaljakalla (15 löytöä), tunturikoivikossa (23) tai jängällä (3). Täysilukuisissa, loppuun asti seuratuista pesistä, tuhoutui vain yksi 276 tarkkailuvuorokauden aikana (n=24 pesää), mikä merkitsee 0,996:n päivittäistä säilyvyyttä (89 % yli haudonta-ajan). Poikasia kuoriutui keskimäärin 3,53 kappeletta onnistunutta pesää kohti (n=17).
Muutto. Saapumispäivämäärät Itä-Lappiin ovat välillä 30.4.(1990) €“ 26.5.(1968), ja saapumisajan mediaani 12.5. Viimeiset havainnot Värriötunturilta: 22.9.1971, 20.9.1079, 29.9.1994 ja 8.10.1996. Vielä 13.9.1996 nähtiin yhteensä 46 yksilöä.

Kapustarinta Värriössä 3.6.2006 Kapustarinta Värriö ykkösellä 3.6.2006.

Vuonna 2006 kapustarinnan ensimmäinen havainto Värriön luonnonpuiston lähettyvillä oli 11.5. Kyörteslammella. Värriön luonnonpuistossa se havaittiin Pommituskukkuloiden rimmellä xx.yy. ja Värriötuntureiden nummella ensimmäisen kerran 2.6.2006.

Lähteet: 

Pulliainen, E. & Saari, L. 1993a: Breeding biology of the Golden Plover Pluvialis apricaria in eastern Finnish Lapland. €“ Ornis Fennica 70: 40€“43.

Saari, L., Pulliainen, E.& Hietajärvi, T. 1999. Itä-Lapin linnut. Oulun yliopisto. 365 s.

Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998. Muuttuva pesimälinnusto. Otava. 567 s.

Päivitys: Veli Pohjonen 24.6.2006

Leave a Reply

You can use these XHTML tags: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <blockquote cite=""> <code> <em> <strong>