KULORASTAS (Turdus viscivorus) VÄRRIÖN LUONNONPUISTOSSA

Kulorastas on Värriön luonnonpuiston perusrastaita. Sen tapaa varmimmin laajoilla männikkökankailla Kuntasjoen molemmilla puolilla tutkimusasemasta itään. Kulorastaan pesäpaikoille on tyypillistä harva puusto ja pensaiden niukkuus.

Kulorastaan maa Kulorastaan metsä, Värriön Kotovaarasta itään.

Kulorastas (Turdus viscivorus, engl. Mistle thrush, ruots. dubbeltrast) on Suomessa melko harvalukuinen, suurten metsäseutujen rastas. Sen pohjoinen levinneisyysraja noudattaa mäntymetsien yhtenäisen esiintymisen rajaa. Se on harvinainen Finnmarkin läänissä Norjassa, vaikka alueella kasvaa mäntymetsiä. Tiedossa vain yksi pesintä Paatsjoen varrelta. Lapin luonnonpuistossa, Kuolan niemimaalla kulorastas on satunnainen pesijä. Sen pesälöytöjä tunnetaan kuusi kappaletta. Aleksei Giljazovin suullisen tiedonannon mukaan kulorastas esiintyy Kuolassa kuitenkin koko mäntyalueella, aina Petsamoon asti.

Havainnointihistoria Itä-Lapissa. Kulorastaasta on havaintoja jo 1880-luvulta. Enwald tapasi lajin silloin Sallassa. Seuraavan havainnon teki Butzov 1901, ja Finnilä totesi 1914 kulorastaan esiintyvän Sallassa, joskin harvinaisena (5 havaintoa). Merikallion mukaan kulorastas oli ollut varhemmin tuntematon laji Kuusamon luonnonhistoriallisessa maakunnassa (johon Sallakin kuului), mutta vuonna 1917 se oli jo Oulangan alueen ehkäpä runsain rastas, kanerva-jäkälätyypin männiköiden tyyppilaji. P. Suomalainen tapasi lajin runsaana Oulangalla 1930-luvulla. Lumiala ja H. Suomalainen puolestaan havaitsivat 23 yksilöä Pohjois-Sallassa heinäkuussa 1938.

Nykyesiintyminen Itä-Lapissa. Lintulaskennassa (atlaskartoituksessa) 1970-luvulla kulorastas tavattiin Itä-Lapin alueella 46 ruudussa, 1980-luvulla 83 ruudussa. Pyhätunturin kansallispuistossa V. Salkio arvioi kulorastaan säännölliseksi pesijäksi vuosina 1950€“1977 (2€“10 paria koko puistossa). Oulangan alueen tiheydeksi Rajasärkkä ym. (1995) saivat 40 paria/100 km² ja Urho Kekkosen kansallispuistoon 20 paria/100 km². Vuotoksen alueella kulorastaita arvioitiin vuonna 1994 pesivän yli 10 paria. Atlaskartoituksen, muiden havaintojan ja myös Värriön luonnonpuistosta ja sen lähialueilta löydettyjen pesien perusteella Itä-Lapin kulorastaskanta näyttää olevan nousussa.

Kanta Värriön luonnonpuistossa. Vuosien 1974-1989 lintulaskentojen (atlaskartoituksen) perusteella kulorastaan tiheysarvio luonnonpuiston alueelle on 0.12 – 0.25 paria/km². Sen perusteella koko puiston alueella pesii 15 – 31 kulorastasparia.

Pesintä Värriön luonnonpuistossa. Pesälöytöjä on vuodesta 1971 tehty yhteensä 96. Valtaosa pesistä löytyi kuivilta mäntykankailta 2€“5 metriä maanpinnan yläpuolelta, keskiarvo oli 4,5 ja ääriarvot olivat 1,8€“10 metriä. Pesistä 75 % löytyi männystä, 21 % koivusta ja 4 % kuusesta (n=95 kuvausta). Muninta alkoi aikavälillä 16.5.€“9.7., mediaanina 2.6. (n=50). Pesistä tuhoutui 17: kolme oli tuhottu jo löydettäessä, kolme tuhoutui todennäköisesti munintavaiheessa, neljä haudontavaiheessa (yksi hylättiin ja kolme ryöstettiin) ja seitsemän pesäpoikasvaiheessa (yksi hylättiin, viisi ryöstettiin ja yhdessä pesässä tavattiin käen poikanen). Haudonta-ajat olivat 13€“15 vrk (md=13 vrk; n=8), pesäpoikasajat 13€“15 vrk (md=14 vrk; n=15). Keskimääräinen pesyekoko oli 3,93 ± 0,57 (vaihteluväli 3€“5; n=40), onnistuneista pesistä selvisi lentoon 3,52 ± 0,85 (n=31), kaikki löytöhetkellä asutut pesät huomioon ottaen 2,42 ± 1,79 (n=45) poikasta.

Muutto. Saapumishavaintoja kulorastaasta on 28 vuodelta aikavälillä 21.4.€“17.5., mediaanina 7.5. Etelä-Sallassa viimeiset kulorastaat nähtiin vuosina 1970€“1973 lokakuun alkupuolella, myöhäisin 12.10.1972 (T. Hietajärvi). Värriön tutkimusasemalla myöhäisimmät kulorastashavainnot ovat välillä 18.9 – 13.10.

Vuonna 2006 kulorastas havaittiin ensimmäisen kerran 27. huhtikuuta: 2 yksilöä Kyörtesselässä, joista toinen lauloi (TH).

*****

Lähteet:

Saari, L., Pulliainen, E.& Hietajärvi, T. 1999. Itä-Lapin linnut. Oulun yliopisto. 365 s.Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998. Muuttuva pesimälinnusto. Otava. 567 s.
Päivitys: Veli Pohjonen 24.6.2006

Leave a Reply

You can use these XHTML tags: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <blockquote cite=""> <code> <em> <strong>