Peltometsäviljelyllä vihreyttä Afrikkaan

Kehitysmaissa häviää metsää vuosittain yli 10 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Paikallista maaseudun väestöä siitä ei tule kuitenkaan syyttää. Metsän uudisraivuu pelloksi on tropiikin maissa välttämätön niin kauan kuin niiden väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla. Vielä kasvavat kehitysmaiden luonnonmetsät voi pelastaa vain ratkaisu väestönkasvun, ruoantuotannon ja pellontarpeen ongelmaan.

Vielä 10 000 vuotta sitten maapallon kamaraa peittivät sankat metsät. Metsiä arvellaan kasvaneen parhaillaan 6200 miljoonalla hehtaarilla, 48 prosentilla maapallon koko maa-alasta. Nykypäivään tultaessa metsät ovat huvenneet siitä kolmanneksella, 4100 miljoonaan hehtaariin.

Read More »

Sudanin metsänviljely menee kyliin

Kun sudanilainen viljelijä oppii kasvattamaan puita, aavikoitumisen torjunta saa puhtia.  Mutta viljelijä tarvitsee avukseen uuden menetelmän, peltometsäviljelyn.  Peltokasvien ja monikäyttöpuiden yhteiskasvatus merkitsee elvyttävää vihreää aaltoa.

Sudan ja Suomi aloittivat metsäalan kehitysyhteistyön kymmenen vuotta sitten. Neuvottelu- ja sopimusvaiheen päätyttyä loppuvuodesta 1979 kaksi kehitysapuvaroin palkattua suomalaista metsäasiantuntijaa matkasi Sudaniin. Heidän tavoitteensa heillä oli paitsi tutkailla Sudanin metsätalouden mahdollisuuksia ylipäänsä, käynnistää aavikoitumisen torjuva metsitys Valkoisen Niilin maakunnassa, kolmesataa kilometriä maan pääkaupungista Khartumista etelään.

Read More »

Terminalia sericea – Northern Namibia’s hardy pioneer

In the Eastern Caprivi there is a border zone of 100 metres wide and 90 kilometres long between Namibia and Zambia. There in this area during 1970s, and the zone was kept free of vegetation, mechanically also with herbicides.

Clearing was stopped in 1978. Since then Terminalia sericea has spread naturally over the area. The soil appears well restored and the tree growth is vigorous. In some places, trees are 5 metres high.

Read More »

Eukalyptus – Etiopian energiapuu

Australiasta Etiopiaan kotiutunut eukalyptus on kasvanut maan tärkeimmäksi polttopuuksi. Lähes 100 vuoden kasvukokeissa laji on osoittautunut tuottoisaksi, kestäväksi ja viljelyvarmaksi sekä kylämetsityksiin että ylämaan vuoriston metsänrajan hoitoon.

Vuonna 1895 teki ranskalainen rautatieinsinööri M. Mondon-Vidaillet Etiopian silloiselle keisarille merkillisen ehdotuksen. Maan pääkaupunki Addis Abeba oli ajautumassa polttopuupulaan, kun kaupunkia ympäröiviä luonnonmetsiä hakattiin kasvavalle väestölle yhä nopeammin. Mondon-Vidaillet kehotti keisaria unohtamaan paikalliset puulajit ja kokeilemaan niiden asemesta eukalyptusta, Australiasta peräisin olevaa lehtipuuta. Sen kasvukyvystä oli kantautunut lupaavia tietoja Afrikan eteläisemmistä maista.

Read More »

Biotalouden kannot ensin esillä Vesijaolla

Kantojen käyttöä biotalouden raaka-aineena ehdotti ensimmäisenä professori Olavi Huikari Metsäntutkimuslaitoksesta. Vuonna 1972 hän esitteli Vesijaon koekentällä kansainväliselle metsätiedemiesten joukolle kehittämänsä ojitettujen suometsien kasvatusmenetelmän, missä puustosta korjataan myös kannot. Niistä saatiin 10-40 prosentin lisäys puuraaka-aineen tuotokseen.

Read More »

Etiopia pyrkii kääntämään nälälle selän

Etiopia lähes kolminkertaisti viljasatonsa 20 vuodessa. Maan kehno ruokaturva on kohentunut maauudistuksen ja oikein suunnatun avun ansiosta.

Euroopassa on ihmetelty Zimbabwen sekasortoista taloutta jo parikymmentä vuotta. Kaaoksen taustalla on maan pitkäaikaisen presidentin Robert Mugaben ajama epäonnistunut maauudistus.

Maan viljantuotanto on pudonnut. Vuonna 1985 Zimbabwe korjasi viljaa kolme ja puoli miljoonaa tonnia eli saman verran kuin Suomi. Vuosina 2008-2009 tuotanto oli laskenut vajaaseen miljoonaan tonniin vuodessa. Samalla väkiluku kasvoi, ja maan ruokaturva rapautui. Viljantuotanto henkeä kohti oli 390 kiloa vuonna 1985. Vuosina 2008-2009 ruokaturvan lukema oli enää 55 kiloa.

Afrikassa on kuitenkin maita, joissa maauudistus on onnistunut. Niissä ruoantuotanto on noussut, ja toistuvan nälänhädän uhka on loitontunut. Paras esimerkki on Afrikan sarvessa sijaitseva Etiopia.

Read More »

Kiistely kantoenergiasta on ratkaistava nopeasti

Vuonna 2001 UPM-Kymmene alkoi nostaa Keski-Suomessa kantoja. Ne murskattiin metsähakkeen jatkoksi Jämsänkosken voimalaan.

Read More »

Puuetanoli lievittäisi maapallon ruokakriisiä

Ruokakriisistä alkaneiden arabikapinoiden myötä olemme pelänneet, että raakaöljyn hinta nousee holtittomasti. Näinhän kävi 1970-luvun Lähi-idän sodassa. Silloin öljyn pörssihinta kolminkertaistui.

Read More »

Biohiili monipuolistaa ilmastopolitiikkaa

Huokoisuuttaan biohiili parantaa ravinteiden pidättymistä. Ne pysyvät hanakammin pellossa ja valuvat vastahakoisammin vesistöihin.

Ilmastomittaukset niin kotimaassa kuten Lapin Värriössä ja Muoniossa ja kauempana kuten Alaskassa ja Hawaijilla osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Vuodesta 1958 lähtien se on lisääntynyt 24 prosenttia. Viime vuosina nousu on jopa hivenen kiihtynyt. YK:n kokoukset, EU:n päästökauppa, kiistelty ydinvoima tai uusiutuvan energian paketit ovat onnistuneet ilmastotavoitteissaan perin kehnosti. Kasvihuoneilmiöön hillintään tarvitaan jatkossa monipuolisempia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan biohiilestä.

Read More »

Ilmastosopimuksen katkoon ei ole varaa

Viime joulukuussa YK oli kutsunut Meksikkoon koolle maapallon ilmastoväen. Tavoitteena oli sopia numeroina ja aikatauluina, miten hillitä maapallon hiilidioksidin päästöjä ensi vuoden jälkeen kun nykyinen Kioton sopimus lakkaa.

Read More »

Peltometsäviljelyllä vihreyttä Afrikkaan

Kehitysmaissa häviää metsää vuosittain yli 10 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Paikallista maaseudun väestöä siitä ei tule kuitenkaan syyttää. Metsän uudisraivuu pelloksi on tropiikin maissa välttämätön niin kauan kuin niiden väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla. Vielä kasvavat kehitysmaiden luonnonmetsät voi pelastaa vain ratkaisu väestönkasvun, ruoantuotannon ja pellontarpeen ongelmaan.
Vielä 10 000 vuotta sitten maapallon kamaraa peittivät sankat metsät. Metsiä [...]

Other posts in Artikkeleita

Biotalouden kannot ensin esillä Vesijaolla

Kantojen käyttöä biotalouden raaka-aineena ehdotti ensimmäisenä professori Olavi Huikari Metsäntutkimuslaitoksesta. Vuonna 1972 hän esitteli Vesijaon koekentällä kansainväliselle metsätiedemiesten joukolle kehittämänsä ojitettujen suometsien kasvatusmenetelmän, missä puustosta korjataan myös kannot. Niistä saatiin 10-40 prosentin lisäys puuraaka-aineen tuotokseen.

Other posts in Energia

Carbon trading from smallholder farms

Pidin tänään esitelmän Bahir Darin yliopistolla hiilikauppaa ja Etiopian pientilaja koskevasta aiheesta: “Carbon trading from smallholder farms – towards environmentally and eco-efficient watershed management” (lataa pdf-tiedosto tai Powerpoint-tiedosto)
Today I had a presentation in Bahir Dar University, in the National Environmental Workshop on the subject “Carbon trading from smallholder farms – towards environmentally and eco-efficient watershed [...]

Other posts in Esitelmät - Talks

METSÄ 2025 – VÄLITARKISTUS 2007

Metsä 2025 – Uuteen metsäohjelmaan – välitarkistus
Joensuun yliopistossa laadittiin vuonna 1998 muistio “Metsä 2025 – Uuteen metsäohjelmaan“, eräänlainen pohjapaperi jo vuonna 1985 valmistuneen Metsä 2000 – ohjelman jatkosuunnitteluun. Muistion pyysi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli.

Other posts in Suomeksi

Puuhiili osaksi metsäenergiaa

Vuonna 1978 professori Olavi Huikari esitti energiapolitiikan neuvostolle, että vierasperäisen ydinenergian vastapainoksi Suomi tarvitsee myös kotimaista metsäenergiaa.

Other posts in Uncategorized

Pachystela brevipes in Zanzibar

Pachystela brevipes is the secondmost common coral rag tree in Zanzibar.

Pachystela brevipes in Zanzibar. Mr. Said Fakih presents the tree.

Other posts in Zanzibar trees